Närästys on varsin viheliäinen vaiva, jota stressi ei ainakaan helpota, ainakaan meitä, ketkä reagoimme herkästi vatsallamme. Päinvastoin. Kun keho käy jatkuvasti ylikierroksilla, ruoansulatus häiriintyy ja närästys saattaa pahentua.
Polttava tunne rintalastan takana, röyhtäily ja paineen tunne tai polte kurkussa voivat olla merkki siitä, että hermosto kaipaa rauhoittumista.
Pienillä arjen muutoksilla, kuten oikeanlaisella nukkuma-asennolla, rauhoittavilla juomilla ja kehon palautumista tukevilla välineillä, voi närästykseen onneksi saada merkittävääkin helpotusta.
Sisältö:
- Miten ja miksi stressi pahentaa närästystä?
- Närästys oireet
- Nopeita keinoja stressiperäisen närästyksen lievittämiseen
- Rutiinit ja arjen keinot närästykseen
- Milloin lääkäriin?
- Lisätietoa närästyksestä
Huomio: Osa tämän artikkelin linkeistä on mainoslinkkejä, joiden kautta Lempeä Arki voi saada pienen komission, jos päädyt tekemään ostoksen. Linkkien klikkaaminen ei aiheuta sinulle lisäkustannuksia. Mainoslinkit on merkattu * -merkillä.
Huomio: Tämä artikkeli ei korvaa lääkärin arviota tai hoitoa. Jos närästys tai muut oireet ovat voimakkaita, jatkuvia tai herättävät huolta, hakeudu terveydenhuollon ammattilaisen tutkimuksiin.
Miten ja miksi stressi pahentaa närästystä?
Täysin yksimielistä mielipidettä asiantuntijoilla ei ole siitä, miksi stressi pahentaa närästystä, mutta luultavasti se on monen osatekijän summa.
Stressin seurauksena elimistö siirtyy taistele tai pakene -tilaan, jolloin hermosto virittää kehon puolustautumaan mahdollista uhkaa vastaan. Tällöin mm. keho jännittyy, syke nousee ja hengitys muuttuu nopeaksi sekä pinnalliseksi.
Närästystä stressissä aiheuttaa:
- Vatsahappojen erityksen lisääntyminen, kun verenkierto ohjautuu pois ruoansulatuselimistöstä.
- Pallean seudun kiristyminen hengityksen muuttuessa pinnalliseksi.
- Hermoston ylivireys, joka hidastaa ruoansulatusta ja voi aiheuttaa turvotusta sekä painetta vatsan alueella.
Tämän lisäksi krooninen stressi voi muuttaa ihmisen omaa toimintaa vatsan kannalta epäedullisemmaksi.
- Ruokailuja voi jäädä välistä, mikä saattaa aiheuttaa esimerkiksi ahmimista iltaisin
- Aterioiden korvaaminen epäterveellisillä naposteltavilla
- Syöminen kiireessä
- Liika kahvin tai energiajuomien juominen
- Liian vähäinen veden juonti
- Pinnallinen hengittäminen
Stressi edesauttaa närästystä siis niin fysiologisesti kuin käyttäytymisenkin tasolla. Kun keho käy jatkuvasti ylikierroksilla ja arjen rytmi muuttuu epäsäännölliseksi, sekä ruoansulatus että syömistottumukset joutuvat koville.
Lue lisää stressin itsehoidosta!
Närästys oireet
Närästys voi oireilla eri ihmisillä eri tavoilla, kuten:
- polttavana tunteena rintalastan takana tai ylävatsan alueella
- ylävatsakipuna
- paineen tunteena rinnassa tai kurkussa
- röyhtäilynä tai happamana makuna suussa
- nielemisvaikeuksina
- yöllisenä heräilynä tai levottomuutena
- yskänä tai äänen käheytenä
Närästyksen voimakkuus voi vaihdella, ja se voi olla jatkuvaa tai esiintyä aaltoina erityisesti stressin ja kiireen keskellä tai raskaan aterian jälkeen.
Nopeita keinoja stressiperäisen närästyksen lievittämiseen
Stressiperäinen närästys onneksi yleensä helpottaa silloin, kun stressi helpottaa. Tämän vuoksi stressiperäisen närästyksen hoito onkin pitkälti ihan vain stressin lievittämistä (lue stressin itsehoidosta täältä), niin onneksi närästykseen löytyy myös käsikauppalääkkeiden lisäksi ihan luonnollisia täsmäaseita, joita kannattaa kokeilla.
Hengittäminen ja hengitysharjoitukset
Pinnallinen hengittäminen kiristää pallean ja koko yläkropan seutua, mikä sotkee vatsan normaalia toimintaa ja saattaa aiheuttaa vastahappojen nousua ruokatorveen.
Tietoinen hengityksen rauhoittaminen auttaa pallean seudun lihaksia rentoutumaan ja näin myös voi helpottaa närästystä.
Hengitystä voi rauhoittaa erilaisten harjoitteiden avulla, kuten:
- Syvähengitys: Istu alas ja aseta toinen kätesi alavatsasi päälle Hengitä nenän kautta rauhallisesti sisään niin, että vatsa kohoaa, ja hengitä ulos suun kautta hitaasti. Toista vähintään 2 minuutin ajan. Hengityksen syventäminen auttaa yläkropan lihaksia rentoutumaan.
- 4-6-hengitys: Hengitä nenän kautta sisään neljän sekunnin ajan ja ulos myös nenän kautta kuuden sekunnin ajan. Toista vähintään 2 minuutin ajan. Pidennetty uloshengitys rauhoittaa koko hermostoa viestien keholle, että nyt on hyvä aika rentoutua.
- 4–7–8 -hengitys: Hengitä sisään neljän sekunnin ajan, pidätä hengitystä seitsemän sekunnin ajan ja hengitä ulos kahdeksan sekunnin ajan. Toista vähintään 2 minuutin ajan. Tämä harjoitus aktivoi parasympaattista hermostoa, laskee sykettä ja auttaa kehoa siirtymään ylivireydestä rauhoittumisen tilaan.
Luontaistuotteita ja lisäravinteita närästykseen
Vaikka luontaistuotteista närästyksen hoidossa ei ihan hirveästi virallista tutkimustietoa ole, niin moni on löytänyt niistä helpotusta stressi- ja närästysoireisiin.
Erityisesti stressiperäisessä närästyksessä tavoitteena on rauhoittaa hermostoa ja vähentää happojen eritystä lempeästi. Ei siis tukahduttaa oireita väkisin.
Luonnollisia keinoja ja lisäravinteita närästyksen omahoitoon:
- Kamomillatee – rauhoittaa hermostoa ja voi lievittää jännitystä.
- Lakritsijuuri (DGL-muodossa) – voi tukea ruokatorven limakalvojen hyvinvointia.
- Sitruunamelissa – tunnettu rauhoittavista ja ruoansulatusta tukevista ominaisuuksistaan.
- Maitohappobakteerit – tasapainottavat suoliston bakteerikantaa ja voivat tukea ruoansulatusta.
- Magnesium – auttaa lihaksia rentoutumaan ja hermostoa palautumaan.
- Melatoniini – tukee unen laatua ja voi rauhoittaa kehoa, jos närästys pahenee iltaisin.
- Ruokasooda – teelusikallinen ruokasoodaa sekoitettuna lasiin vettä on vanhan kansan hyvin toimiva niksi närästyksen hoidossa.
- Aloe vera -mehu – voi joillakin lievittää ruokatorven ärsytystä ja vähentää poltetta. Huom! valitse sisäiseen käyttöön tarkoitettu, lisäaineeton valmiste.
- Inkivääri – pieni määrä (esim. haudutettuna teenä) voi rauhoittaa vatsaa ja tukea ruoansulatusta. Aloita pienellä määrällä sillä voi joillakin pahentaa ärsytystä.
Huomio: Luontaistuotteet eivät korvaa lääkärin hoitoa. Kokeile uusia valmisteita maltillisesti ja keskustele ennen kokeiluja lääkärin kanssa, jos sinulla on käytössäsi lääkityksiä.
Käytännön apuvälineitä stressin aiheuttamaan närästykseen
Stressiperäinen närästys helpottuu usein, kun keho pääsee rauhoittumaan ja hermosto siirtyy takaisin palautumisen tilaan. Tähän apuna voivat olla erilaiset arjen välineet, jotka tukevat sekä kehon että mielen rentoutumista:
- Painopeitto voi lisätä turvallisuuden ja rauhan tunnetta, mikä auttaa hermostoa siirtymään pois ylivireydestä.
- Kiilatyyny on hyödyllinen silloin, kun närästys pahenee öisin. Se kohottaa ylävartaloa ja näin estää mahahappoja nousemasta ruokatorveen.
- Piikkimatto voi auttaa kehoa rentoutumaan ja vähentämään lihasjännityksiä.
- Lämpötyyny vatsan tai selän alueella voi lievittää kehon kireyksiä ja luoda rauhoittavaa tunnetta iltaisin.
Päivittäisiä rutiineja stressin ja närästyksen ehkäisyyn
Stressin aiheuttaman närästyksen ehkäisyssä tärkeintä on tasapainon löytäminen. Kun stressi vähenee ja arjen rytmi rauhoittuu, myös keho alkaa toimia luonnollisemmin. Pienet, toistuvat valinnat voivat ehkäistä närästystä yllättävänkin tehokkaasti.
Arjen keinoja närästyksen ehkäisyyn:
- Syö rauhassa ja säännöllisesti. Pienemmät ateriat useammin helpottavat ruoansulatusta ja ehkäisevät närästystä. Vältä syömästä kiireessä.
- Huolehdi riittävästä vedensaannista. Juo tasaisesti pitkin päivää, mutta vältä runsasta veden juontia heti ruokailun yhteydessä.
- Vähennä kahvin ja alkoholin kulutusta. Ne voivat lisätä vatsahappojen eritystä ja rentouttaa ruokatorven sulkijalihasta, jolloin happoja pääsee helpommin nousemaan.
- Pidä yllä hyvää ryhtiä. Kumara ryhti kohdistaa ylävatsaan enemmän painetta.
- Käytä väljiä vaatteita. Kiristävät vaatteet saattavat pahentaa närästystä ja tukalaa oloa.
- Muista lempeä liike. Kevyt, säännöllinen liikunta kuten kävely, venyttely, jooga tai pyöräily auttaa ruoansulatusta ja lievittää stressiä.
- Rauhoita ilta. Syö viimeinen ateria vähintään kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa, vältä raskaita ja rasvaisia ruokia, ja luo pieni iltarutiini, joka auttaa kehoa laskeutumaan lepoon.
- Kuuntele kehoasi. Kirjaa ylös, mitkä juomat tai ruoat aiheuttavat närästystä, ja tee pieniä muutoksia niiden mukaan
Milloin lääkäriin?
Närästys on yleensä harmiton vaiva ja liittyy usein stressiin tai ruokailutottumuksiin. Jos oireet kuitenkin toistuvat usein tai pahenevat, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle, jotta voidaan sulkea pois muut mahdolliset syyt.
Ota yhteys terveydenhuoltoon, jos:
- närästys vaivaa useita kertoja viikossa tai herättää sinua öisin
- kipu tuntuu voimakkaana tai säteilee rintaan, selkään tai leukaan
- nieleminen on kivuliasta tai ruoka tuntuu jäävän “kiinni” kurkkuun
- esiintyy oksentelua, verioksennusta tai mustia ulosteita
- paino laskee selittämättömästi tai ruokahalu katoaa
- oireet eivät helpotu kotikonstein tai apteekin käsikauppalääkkeillä parissa viikossa
Näissä tilanteissa on tärkeää saada lääkärin arvio, jotta mahdolliset tulehdukset, refluksitauti tai muut vatsavaivat voidaan hoitaa ajoissa.
Stressi ja närästys kulkevat usein käsi kädessä
Stressi ja närästys muodostavat helposti noidankehän, jossa kehon jännittyneisyys pahentaa ruoansulatusta ja vatsavaivat puolestaan lisäävät stressiä. Onneksi tämä kierre on katkaistavissa. Pienillä, säännöllisillä teoilla, kuten rauhallisella hengityksellä, kehon palautumista tukevilla rutiineilla ja lempeillä apuvälineillä tilanteeseen voi saada huomattavaa helpotusta.
Kun opit tunnistamaan stressin vaikutukset omaan oloosi sekä vatsaasi ja löydät sinulle sopivat omahoidon keinot rauhoittumiseen, olosi kevenee, ruoansulatus tasapainottuu ja arki alkaa tuntua helpommalta.