Krooninen stressi syntyy, kun kiire, suorittaminen ja paineet jatkuvat pidemmän aikaa ilman, että keho ja mieli ehtivät välissä palautua.
Krooninen stressi on tila, jossa stressijärjestelmämme on jatkuvasti aktiivinen, vaikka mitään ”oikeaa” uhkaa ei enää olisikaan.
Jatkuvassa stressitilassa oleminen ja palautumisen puute on haitallisia niin keholle kuin mielellekin. Krooninen stressi aiheuttaakin valtavan kirjon erilaisia oireita, jotka voivat olla todella voimakkaita ja vaihtelevat yksilöstä toiseen.
Tässä artikkelissa pureudutaan tarkemmin kroonisen stressin syihin, seurauksiin ja hoitoon.
Sisällysluettelo:
- Mitä on krooninen stressi?
- Kroonisen stressin oireet
- Miten krooninen stressi kehittyy?
- Kroonisen stressin vaikutukset terveyteen
- Miten kroonista stressiä voi ehkäistä?
- Kroonisen stressin hoito ja itsehoito
- Milloin hakea apua krooniseen stressiin
Mitä on krooninen stressi?
Lyhytaikainen stressi on luonnollinen osa elämää. Se auttaa meitä keskittymään ja jaksamaan paremmin haastavissa tilanteissa. Tämä ns. normaali stressi kuitenkin väistyy tilanteen loputtua, jolloin keho ja mieli palautuvat normaalitilaan.
Jos stressaava tilanne kuitenkin jatkuu pitkään, eikä palautuminen ole riittävää, jää hermosto hälytystilaan ja stressi alkaa kroonistua.
Kroonisella stressillä tarkoitetaan siis pitkäaikaista kuormitustilaa, jossa keho ja mieli eivät enää pääse palautumaan.
Kroonisen stressin oireet
Kroonisen stressin oirekuva on hyvin moninainen ja yksilöllinen. Pitkittyneen stressin oireet voivat olla kehollisia, psyykkisiä, emotionaalisia tai (ja itse asiassa useimmiten) näiden yhdistelmiä.
Kroonisen stressin fyysisiä oireita voi olla:
- Jatkuva väsymys ja uupumus
- Uni- ja nukahtamisvaikeudet
- Lihasjännitykset, etenkin niskassa, hartioissa ja alaselässä
- Päänsäryt ja migreenit
- Sydämen tykytykset tai kohonnut syke
- Vatsavaivat: närästys, ripuli, ummetus tai vatsakipu
- Hikoilu ja käsien tärinä
- Heikentynyt vastustuskyky ja toistuvat flunssat
- Hormonaaliset muutokset: kuukautiskierron häiriöt, painon vaihtelut
- Huimaus tai tunne, että keho on jatkuvasti jännittynyt
Kroonisen stressin psyykkisiä oireita voi olla:
- Keskittymisvaikeudet ja muistiongelmat
- Aivosumu ja hidastunut ajattelu
- Ahdistuneisuus tai jatkuva levottomuus
- Negatiiviset ajatukset
- Motivaation lasku ja aloitekyvyn puute
- Liiallinen kontrollointi
- Ylikuormittumisen tunne pienistäkin tehtävistä
- Itseluottamuksen heikkeneminen
Kroonisen stressin emotionaalisia oireita voi olla:
- Ärtyneisyys ja lyhyt pinna
- Tunnekuohut tai äkilliset mielialanvaihtelut
- Tunteiden turtuminen
- Itkuherkkyys
- Yksinäisyyden tai erillisyyden tunne
- Pelko ja epävarmuus tulevasta
- Syyllisyyden tunteet
Kroonisen stressin aiheuttamat fysiologiset muutokset
Kehon stressijärjestelmä on suunniteltu lyhytaikaiseen selviytymiseen. Kun kohtaamme uhan, aivot aktivoivat sympaattisen hermoston, joka käynnistää “taistele tai pakene” -reaktion.
Tällöin:
- Lisämunuaiset alkavat erittää adrenaliinia ja kortisolia
- Sydämen syke ja verenpaine nousevat
- Hengitys kiihtyy
- Lihakset jännittyvät ja verenkierto ohjautuu pois ruoansulatuksesta kohti raajoja
Kroonistuneessa stressissä:
- Kortisolitasot pysyvät jatkuvasti koholla
- Hermosto jää ylivirittyneeseen tilaan
- Sydän ja verenkiertoelimistö kuormittuvat
- Ruoansulatus hidastuu
- Aivot kuormittuvat
Krooninen stressi vaikuttaa siis negatiivisesti koko kehon toimintaan. Pitkittyneen stressin vaikutuksista terveyteen puhutaan lisää kappaleessa kroonisen stressin vaikutukset terveyteen.
Miten krooninen stressi kehittyy?
Jatkuva kuormitus töissä tai kotona, liialliset vaatimukset joko ulkoa päin tai itseä kohtaan ja palautumisen puute ovat kroonisen stressin ytimessä. Kun keho ja mieli eivät kroonistuneen stressin takia toimi normaalilla teholla, alkavat itsesyytökset ja tämä johtaa usein noidankehään, jossa stressi vain pahenee.
Pitkittyneen stressin oireet usein hiipivät ja kasvavat viikkojen ja kuukausien aikana ja sen voi alkaa helposti kokea normaalitilaksi. Usein ihminen ei edes huomaa kärsivänsä kroonisesta stressistä, ennen kuin oireet ovat jo vakavia ja loppuunpalaminen on lähellä.
Kroonisen stressin vaikutukset terveyteen
Krooninen stressi muuttaa fysiologiaamme, mikä johtaa ongelmiin niin kehon kuin mielen tasolla.
Jatkuvasti koholla oleva kortisoli heikentää immuunijärjestelmää, lisää tulehdusalttiutta ja häiritsee kehon hormonitasapainoa. Se voi häiritä muun muassa kilpirauhasen toimintaa, kuukautiskiertoa ja vaikeuttaa painonhallintaa.
Kun sympaattinen hermosto on jatkuvasti aktiivinen, ei palautumisesta vastaava parasympaattinen hermosto enää aktivoidu kunnolla. Tällöin keho ei missään vaiheessa pääse kunnolliseen lepovaiheeseen, jolloin uni sekä ruoansulatus kärsivät.
Krooninen stressi myös vähentää ruoansulatusentsyymien eritystä ja heikentää suoliston verenkiertoa. Tämä voi johtaa turvotukseen, vatsakipuihin ja suoliston epätasapainoon.
Pitkään jatkunut stressi kuormittaa myös aivoja vaikuttaen niiden välittäjäaineisiin ja rakenteisiin. Tämä puolestaan vaikeuttaa oppimista ja muistin toimintaa. Myös keskittymiskyky ja päätöksenteko heikkenevät ja ahdistus– ja masennusalttius kasvavat.
Miten kroonista stressiä voi ehkäistä?
Kroonisen stressin ehkäiseminen perustuu terveellisiin, tasapainoisiin elintapoihin sekä itsetuntemukseen. Jos stressin takana on yksinkertaisesti epäterve ympäristö, siitä poistuminen on ensimmäinen askel pitkittyneen stressin ehkäisyssä.
Tasapaino työn ja levon välillä on kroonisen stressin ehkäisemisessä äärimmäisen tärkeää. Palautumisaikaa tulee olla riittävästi niin vapaapäivien kuin taukojenkin muodossa. Myös riittävä uni, tasapainoinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta ovat peruspilareita stressin ehkäisyssä.
Joskus pitkittyneen stressin takana on liian suuret vaatimukset itseään kohtaan. Tällöin itsestään huolehtiminen ja itsemyötätunnon harjoittelu ovat äärimmäisen tärkeitä apukeinoja.
Itsetuntemuksella on kroonisen stressin ehkäisyssä keskeinen rooli. Mitä parempi itsetuntemus ihmisellä on, sitä nopeammin hän todennäköisesti havaitsee stressitasojensa olevan koholla ja tekee asialle jotain. Oman kehon säännöllinen kuuntelu onkin taito, joka jokaisen kannattaa opetella.
Kroonisen stressin hoito ja itsehoito
Ennaltaehkäisy on kroonisen stressin hoidon A ja O. Mikäli tilanne on kuitenkin jo hiipinyt huomaamatta osaksi arkea, omaa palautumistaan voi tukea monin eri tavoin. Tärkeintä on, että pysähtyy ja vaihtaa suuntaa.
Hoitokeinoista krooniseen stressiin voit lukea stressin itsehoito -sivultamme.
Milloin hakea apua krooniseen stressiin?
Mikäli kroonisen stressin oireet ovat voimakkaita, haittaavat arkea eivätkä väisty itsehoitomenetelmillä, on ammattiavun piiriin hakeutuminen välttämätöntä.
Merkkejä, että on aika kääntyä lääkärin puoleen:
- Jatkuva uupumus tai voimattomuus, joka ei helpotu levolla
- Jatkuvat uniongelmat
- Sydämen tykytykset, huimaus tai muut fyysiset oireet ilman selvää syytä
- Jatkuva ahdistuneisuus, masennusoireet tai tunne, ettei jaksa enää
- Keskittymisvaikeudet ja muistiongelmat, jotka haittaavat työtä tai arkea
- Itkuherkkyys, ärtyneisyys tai tunnekuohut, jotka toistuvat usein
Avun hakeminen ei ole heikkoutta, vaan vahvuutta sekä kypsyyttä tuntea omat rajansa ja kunnioittaa omaa terveyttään.
Tasapainon löytäminen on mahdollista
Vaikka nykymaailma on rakennettu niin, että liiallisen stressin välttäminen on vaikeaa, niin se ei onneksi ole kuitenkaan mahdotonta.
Tarvitaan vain tahtoa voida paremmin, vahvuutta asettaa selkeitä rajoja ja pysyä niissä sekä konkreettisia työkaluja stressin vähentämiseen omassa arjessa.
Lisätietoa kroonisesta stressistä:
Stressi, allostaattinen kuormitus ja terveysriskit – Duodecim
World Health Organization (WHO): Stress – Questions & Answers
Mayo Clinic: Chronic stress puts your health at risk
American Psychological Association (APA): Stress and the body