Ahdistus on pohjimmiltaan terve tunne, jonka tarkoitus on varoittaa ihmistä mahdollisista vaaroista. Ihmisevät voivat kokea ahdistuksen hyvin eri tavoilla, mutta siihen liittyy aina pelkoa ja huolta. Lievä ja satunnainen ahdistus on siis normaalia ja ohjaa ihmisen toimintaa vaikeissa tilanteissa.
Ongelmaksi ahdistus muodostuu silloin kun se on suhteettoman voimakasta ja toistuvaa. Vaikea ahdistus voi johtua monista syistä, kuten stressistä, käsittelemättömistä traumoista, hankalasta elämäntilanteesta, yksinäisyydestä tai jopa lääkityksestä. Ahdistuksen hallintaan on olemassa moninaisia keinoja aina terapiasta tehokkaisiin itsehoitokeinoihin.
Tällä sivulla käydään läpi ahdistuksen fysiologiaa, jatkuvan ahdistuksen syitä, mahdollisia oireita ja sitä, miten ahdistusta voidaan hallita.
Sisällysluettelo:
- Mitä ahdistus on?
- Mistä ahdistus johtuu?
- Miltä ahdistus tuntuu? Ahdistuksen mahdolliset oireet.
- Lisämateriaaleja
Mitä ahdistus on?
Ahdistus on tunnereaktio, jonka tehtävänä on ilmoittaa mahdollisista uhista ja valmistaa kehoa sekä mieltä puolustautumaan. Ahdistus alkaa mantelitumakkeesta, joka vaaran havaitessaan aktivoi autonomisen hermoston.
Tällöin keho ja mieli siirtyvät ’taistele tai pakene’ -tilaan; sydän alkaa hakata, lihakset jännittyvät ja koko huomio siirtyy mahdolliseen uhkaan.
Ahdistus ei siis itsessään ole vahingollista ja lyhytaikaisena auttaa ihmistä selviämään vaikeista tilanteista. Mutta jos ahdistus jää päälle vaaran poistuttua tai ilmenee usein ihan harmittomissakin tilanteissa, muuttuu se ongelmalliseksi.
Pitkittyessään ahdistus voikin hankaloittaa elämää ja heikentää toimintakykyä merkittävästi. Hankalaa ja toistuvaa ahdistusta sanotaan ahdistuneisuushäiriöksi.
Mistä ahdistus johtuu?
Ahdistus voi johtua monista eri tekijöistä, eikä sen taustalla ole aina yhtä selkeää syytä. Usein se syntyy monen fyysisen, psyykkisen ja elämäntilanteeseen liittyvän tekijän yhteisvaikutuksena.
Ahdistuksen taustalla voi olla esimerkiksi:
- Pitkittynyt stressi tai ylivireystila, jolloin hermosto ei enää pääse palautumaan.
- Tukahdutetut tunteet.
- Käsittelemättömät traumat.
- Elämäntilanteeseen liittyvät stressitekijät, kuten ihmissuhteet, työ, opiskelu tai jatkuva kiire.
- Unenpuute tai epäsäännöllinen elämänrytmi.
- Hormonaaliset muutokset tai perinnöllinen alttius ahdistuneisuuteen.
- Liiallinen kofeiini, alkoholi tai vähäinen ravinto.
- Myös jotkin fyysiset sairaudet saattavat aiheuttaa ahdistusta.
Ahdistukselle voi siis olla useita erilaisia syitä. Omien ahdistuksen juurisyiden selvittäminen voi helpottaa ahdistuksen hallintaa.
Miltä ahdistus tuntuu? Ahdistuksen mahdolliset oireet.
Ahdistuksen oireet voivat olla hyvinkin moninaisia ja vaihtelevia. Ne voivat olla psyykkisiä ja/tai fyysisiä ja hyvinkin pelottavia, ruokkien näin ahdistusta entisestään.
Vaikka oireet voivat olla hyvinkin voimakkaita, niin ahdistus ei ole vaarallista. Tämän muistaminen voi auttaa pääsemään irti ahdistuksen oireiden aiheuttamasta noidankehästä ja ehkäistä ahdistuksen muuttumista paniikiksi.
Ahdistuksen fyysisiä oireita:
- Sydämentykytykset ja -muljahtelut
- Hengenahdistus
- Pinnallinen ja nopea hengitys
- Puristuksen tunne rinnassa
- Vapina
- Hikoilu
- Lihaskivut ja -jännitykset
- Kylmän tai kuuman aallot
- Ihon pistely tai puutuminen
- Vatsakivut ja ruoansulatusvaivat
- Pahoinvointi, närästys, oksentelu
- Huimaus
- Palan tunne kurkussa tai nielemisvaikeudet
- Suun kuivuminen
- Väsymys, heikotus tai voimattomuus
- Univaikeudet ja painajaiset
Ahdistuksen psyykkisiä oireita:
- Huolestuneisuus ja katastrofiajattelu
- Sairauden pelko, kuoleman pelko, hallinnan menettämisen pelko
- Pelko, että läheisille tapahtuu jotain
- Epätodellinen olo ja dissosiaatio
- Keskittymisvaikeudet
- Muistiongelmat
- Levottomuus ja jännittyneisyys
- Ärtyneisyys
- Häpeän, syyllisyyden tai riittämättömyyden tunteet
- Itkuherkkyys
- Pakonomainen tekeminen ja toistuva asioiden tarkistaminen
- Vetäytyminen
- Impulsiivisuus
- Jatkuva varuillaan olo ja epäluuloisuus
Ahdistuksen oirekirjo on siis suuri ja oireita esiintyy usein useita yhtä aikaa. Omaa ahdistusta ja sen oireita kannattaa seurata sekä kirjoittaa ylös.
Kun ahdistus tuntuu voimakkaana, oma oirelista voi auttaa muistamaan, että tuntemukset ovat tuttuja ja todennäköisesti osa ahdistusreaktiota, eivätkä merkki todellisesta vaarasta.
Lue lisää ahdistuksen itsehoidosta!
Lisämateriaaleja
Terveyskirjaston tietoa ahdistuksesta